Uudet tuolit keittiöön

Hankimme vihdoin keittiön pöydän ympärille tuolit. Ostimme kahdeksan Gaston-tuolia ja haimme ne kotiin viime viikolla.

Tuolit näyttävät kevyiltä, mutta ne ovat yllättävän tukevia ja hyviä istua. Ne ovat myös kauniita ja sopivat tammipöydän kanssa. Nämä taitavat myös olla ensimmäiset uudet keittiön tuolit mitä meille on koskaan hankittu, tähän asti olemme istuneet minun 1900-luvun alussa syntyneen isoäitini jäämistöstä tuoduilla tuoleilla. Pidän niistä edelleen kovasti, mutta tästä lähtien ne saavat palvella vanhan talon käyttäjiä.

Meillä piti nyt viikonloppuna olla oman väen pikkujoulut. Suunnittelimme niitä viikkokausia, toisin sanoen sovittelimme kalentereitamme, harrastuksia ja työvuoroja, jotta kaikki 12 pääsisivät paikalle. Sitten minä tulin kipeäksi ja kekkerit piti peruuttaa. Seuraava kaikille mahdollinen viikonloppu on ehkä tammikuussa.

Tänään olen vain niistänyt, ommellut tilkkupeittoa ja jännittänyt sitä, loppuuko postilakko. Näköjään ei lopu. Toivottavasti siellä on sentään joku todellinen asia ratkaisematta ettei kyse ole vain siitä, että ei pystytä sopimaan. Niitäkin ihmisiä kun on jotka jatkavat ja jatkavat jankuttamista vielä sittenkin, kun kaikki muut ovat jo lähteneet kotiin.

Päätin innostua ja innostuin

Teen meille uutta sängynpeittoa. Muutamien viime viikkojen aikana olen istunut kaikki illat kodinhoitohuoneen ompelupaikalla, leikannut ja ommellut.

Ajattelin uuden peiton tekemistä pitkän aikaa, mutta en tuntenut mitään intoa tarttua asiaan. Sitten päätin innostua ja etsin houkuttelevia tilkkutyöblogeja ja lainasin kirjastosta aihetta käsitteleviä kirjoja. Se auttoi. On paljon hauskempaa tehdä jotain innostuneena kuin pelkästään päättäväisenä.

Tähän mennessä yksittäiset palaset näyttävät vähän siltä ja tältä, mutta uskon, että kun peitto on valmis, kokonaisuus on hyvä. Ja vaikka ei olisi niin olen sitten kuitenkin tehnyt yhden peiton joten yhtä hyvin voin tehdä ja teenkin toisen, paremman. Haluaisin olla huippuhyvä tilkkutyöläinen.

Täällä Laitilassa ei enää ole kangaskauppaa. Lähin on Uudessakaupungissa. Omaan peittooni olen ostanut kankaat loimaalaisesta Kangas-Peikosta, jossa on tosi hyvät valikoimat ollakseen pienen maaseutukaupungin kangaskauppa. Loimaalle kannattaa muutenkin lähteä kangasostoksille, sillä vanhalla rautatieasemalla on Kangaskapinan myymälä ja keskustassa mukava sisustuskauppa Ribbon, jossa kannattaa aina pistäytyä jos sille suunnalle on asiaa.

On meillä Laitilassakin palveluja, mutta sitä kangaskauppaa nyt vain ei ole kun viimeisin yrittäjä sai tarpeekseen ja meni tehtaaseen töihin.

Peitto ei taida ehtiä vielä jouluksi. Ei haittaa.

Juuri äsken soitettiin huonekalukaupasta: ostimme uudet keittiön tuolit ja kun niitä ei alkanut kuulua, soitin aamulla perään. Tällä viikolla kuulemma saadaan.

Vai sotkeeko postilakko tuolien matkan? Jos rahti lakkaa kulkemasta, se tarkoittaa ihan varmasti myös niitä tuoleja. Sekään ei haittaa yhtään, sillä kaikki sympatiani ovat postin työntekijöiden puolella.


 

Työtapaturma

Kuva: Mari Starck/Hike´n Joy

Kuvassa on onnellinen retkeilijä, mutta oikeasti olen juuri nyt enemmän vaivojen runtelema mummo. Jouduin nimittäin työtapaturmaan ja niinkin erikoisessa paikassa kuin omassa työtuolissani: kumarruin vauhdilla ottamaan kameraa vieressäni lattialla olleesta kameralaukusta ja onnistuin jotenkin runnomaan kylkiluuni tuolin käsinojaan. Se ei ole poikki, se luu, mutta ehkä vähän murtunut.

Kaikkea sitä.

Kirjoitin äsken ainakin kolme tuntia yhtä pikku juttua, johon normaalisti menee kolme varttia korkeintaan. Nyt aikaa kului, sillä opettelin samalla käyttämään uutta toimitusjärjestelmää. Se on yhden tilaajani käyttämä järjestelmä ja minun oli nyt aika opetella se. En ole koskaan hihkunut ilosta kun eteeni työnnetään jotain vähääkään teknistä, mutta aina olen niistä kumminkin selvinnyt. Niin nytkin. Enkä tietenkään haluaisi palata siihen aikaan, kun juttuja kirjoitettiin raskailla kirjoituskoneilla ja virheet korjattiin korjauslakalla. Huh, puistattaa ajatuskin.

Meillä oli muuten lopputarkastus talossa. Tai joku sen tapainen, sillä ei täällä kukaan ollut tarkastamassa mutta korjaamassa käytiin kun ensin kerroimme mitä korjataan. Ulko-oven edestä puuttunut lista on nyt paikoillaan ja kuistin ratkenneet saumat korjattu.

Nuohooja tulee huomenna ja sitten uuden talon piippu nuohotaan ensimmäisen kerran. Maanrakennusurakoitsija tulee -ehkä - ensi viikolla.