tiistai 4. syyskuuta 2018

Kuinka talomme toimii; keittiö




Olen nyt käyttänyt uutta keittiötämme sen verran, että kaikkea on kokeiltu useampaan kertaan. Tiedän, millaista täällä on laittaa ruokaa ja kuinka tarkoituksenmukaisia laatikot ja kaapit ovat. Tässä siis tietoa teille, jotka suunnittelette uutta keittiötä.

Omega-keittiömme on melko lailla juuri se, mikä Sievitalon Pihlaja 156 -malliin kuuluu. Kalusteet ovat jämäkän tuntuisia, saranat vaikuttavat luotettavilta ja kaikki on asennettu erinomaisesti. En ole keksinyt mitään huomautettavaa tässä suhteessa.

 Kalusteet ovat hellaa lukuunottamatta niillä paikoilla, joissa ne talokirjan mallissa olivat. Hellan halusin kulmaan, sillä muuten se olisi tullut saarekkeeseen ja sitä myöten myös liesituuletin olisi ollut keskellä kattoa ja näköalan tiellä.

Olen kulmaratkaisuun todella tyytyväinen. Nyt voin hellan edessä seistessäni katsella samalla ikkunasta ulos ja mikä tärkeintä, saareke on pelkkänä laskutilana eikä minun mielestäni rumaa liesituuletinta ole. Vesipiste on myös mukavasti käden ulottuvilla.

Kulmaratkaisusta tuli lisähintaa, jos en väärin muista. Lisähintaa tuli myös tammipuisista työtasoista. Ne käsittelimme värittömällä Osmocolorilla mitä kyllä suosittelen, sillä muuten puutasoihin jää helposti jälkiä.

Lisähintaa tuli myös tästä kaapista:


Tämä on aivan ehdoton! Vetolaatikoista tavarat löytää helposti, laatikot painuvat pehmeästi kiinni ja samoin tekee ovi - kuten myös kaikki muut ovet ja laatikot. Tästä kannattaa maksaa.

Hella on se, mikä vakiotoimitukseen kuuluu, Rosenlewin induktioliesi. Murheenkryyni.


Jos joku tietää konstin, jolla tällaisen tason saa pidettyä puhtaana ja siistinä, kertokoon sen nyt tai vaietkoon iäksi. Minä en tiedä. Nyt jo, vähäisen käytön jälkeen, hellassa on jälkiä ja tahroja, jotka eivät lähde millään. Olen tietysti ostanut ainetta, joka on tarkoitettu juuri tällaisille liesitasoille ja sen lisäksi kokeillut monta muuta ainetta, mutta ei. Ei onnistu.

Muuten hella on hyvä, nopea ainakin.

Toinen vähän hankalan tuntuinen paikka on roskiskaappi.

Kaapin hyvä puoli on se, että siinä on metallipohja. Puhtaana pitäminen on siis sen osalta helppoa. Kaapin huono puoli taas on se, että se on liian pieni. Roskisvaunuun, joka muuten kulkee aika huonosti, mahtuu kaksi pientä ämpäriä. Teoriassa toinen voisi olla kompostiämpäri mutta ei tässä tapauksessa, sillä kompostijätteet laitan tuohon valkoiseen, kannelliseen ämpäriin.

Täytyy varmaan ainakin siirtää tuo hylly vähän ylemmäs ettei alapuoli tunnu niin ahtaalta kuin nyt. Tällaisena tämä ei oikein toimi.

Keittiöiden suunnittelijat saisivat suunnitella isompia jätekaappeja. Jätteiden määrä ei tietääkseni ole vähenemässä ja meiltäkin sitä syntyy ihan kiitettävästi. Olen kyllä tunnollinen kierrättäjä ja kompostiämpärin lisäksi meillä on omat kierrätyskassit pulloille, lasille, metallille, kartongille ja paperille. Ne ovat kodinhoitohuoneen kaapissa, mistä ne on helppo ottaa mukaan ja viedä kierrätyspisteeseen. Silti tuohon varsinaiseen jäteämpäriin riittää siihenkin kaikenlaista.

Kokonaisuutena olen keittiöön oikein tyytyväinen. Voin suositella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti