Tänä aamuna seitsemältä valumiehet tulivat ja muutaman tunnin päästä lattia oli valmis.
Minusta on jotain erityisen liikuttavaa siinä, että työt aloitettiin niin aikaisin, siihen aikaan kun esimerkiksi minä itse vielä istun lukemassa sanomalehteä ja ryystämässä aamukahvia. Että on ihmisiä, jotka pistävät haalarit päälle ja tarttuvat työhön sen sijaan, että velloisivat päivänsä maailmantuskan ja yleisen ahdistuksen kourissa, ruotisivat äitisuhdettaan ja horjuvaa identiteettiään ja yrittäisivät ratkaista, mikä heistä tulee isoina ja vaikka tekisivätkin kaikkea tätä
niin siitä huolimatta
pistävät ne haalarit ylleen, ryhtyvät töihin ja valavat meille sen lattian.
Tämmöistä toimintaa ei voi kuin syvästi kunnioittaa.
Parin viikon sisällä talossa päästäneen sisätöihin. Jos työmiehiä riittää, valmistuminen etenee nopeasti.
Mutta ei mennä asioiden edelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti