sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Pari asiaa joihin lupasin palata

Ensin kuitenkin ne tulppaanit, joita en viimeksi laittanut:


Kukat ovat ylipäätään ihania, mutta keväinen tulppaanikimppu on omaa luokkaansa. Tästä edes kissa ei ole ehtinyt vielä käydä katkaisemassa yhtään kukkaa. Olen kieltänyt Mimmiä tulemasta ruokapöydälle ja ehkä se on vaikuttanut asiaan. Tietenkään kissa ei tottele, mutta kumminkin - ei se ainakaan niin vapaasti huseeraa pöydällä kuin muuten tekisi. Mokoma silmänpalvoja.

Asiaan. Kerroin taannoin miten epäilen, että porakaivomme rautapitoinenvesi tekee vatsani kipeäksi. Lupasin palata asiaan kunhan siitä on enemmän kokemusta eli nyt.

Olen nyt ostanut kaupasta kymmeniä jos en satoja litroja lähdevettä ja käyttänyt sitä juomiseen ja ruoanlaittoon. Vatsavaivat ovat pysyneet poissa. Parhaillaan meille asennetaan veden lisäsuodatinta laitehuoneeseen ja kun se on tehty, aion taas kokeilla, pystynkö juomaan porakaivon vettä. Sen pitäisi silloin olla mahdollista, onhan vesi sitten kahteen kertaan suodatettu. Kerron kyllä, kuinka käy.

Toinen harmi porakaivon vedestä ilmeni, kun menin kampaajalle. Hän sanoi, että minun hiukseni ovat muuttuneet vihreiksi. En itse tajunnut asiaa kun katson joka päivä samaa päätä monta kertaa peilistä. Myöhemmin olen kuullut, että täällä Laitilan sivukylillä, joihin kunnallistekniikka ei ulotu,
hiusten vihertyminen on tavallista. Sehän iskee meihin, joiden hiukset on vaalennettu ja kuulemma jotkut ovat jopa joutuneet luopumaan vaaleista hiuksista kun eivät saa niitä millään pysymään halutun värisinä. Olisin mielelläni vaaleahko, mutta jos on pakko valita vihreän ja tummanruskean välillä, valinta ei lie vaikea.


Tämä tässä on se toinen asia, johon lupasin palata eli komposti. Kuten näkyy, kompostissa on yli 40 astetta lämmintä. Otin tämän kuvan eilen ja sen ottamisen jälkeen pöyhin kompostimassaa vähän. Sen seurauksena kompostorin lämpömittari näytti tänään viittäkymmentä astetta. Näyttää siis siltä, että komposti toimii. Lämpötila ei ole kertaakaan talven aikana painunut nollaan ja esimerkiksi edellisyönä pakkasta oli kuitenkin yli 20 astetta.

Lumet sulavat päivisin hyvää vauhtia ja sitä myötä piha-ahdistukseni kasvaa. Olen jo herännyt aamuyöllä miettimään, että mitä jos emme tänä kesänä saakaan pihaa kuntoon? Luulen, että yksi aamuyö ei tähän riitä.

Illalla alkaa jo olla valoisaa. Niin valoisaa, että kun seisoin keittiössä paistamassa plättejä katselin samassa ikkunasta, miten neljä hirveä ylitti naapurin pellon. Vielä vähän aikaa sitten en olisi nähnyt niitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti