sunnuntai 19. elokuuta 2018

Verhot vai ei?

Vielä muutama kuukausi sitten en olisi kysynyt tätä, ei käynyt mielessäkään. Tietysti ikkunassa on verhot, totta kai on. Mikä ihmeellinen muoti se on, että ikkunat jätetään paljaiksi, merkillistä erikoisuudentavoittelua vai laiskuuttako kenties vai mitä kummaa? Lapsiraukat, jotka joutuvat elämään verhottomissa kodeissa!




Nyt on kuitenkin käynyt niin, etten yhtään haluaisi laittaa verhoja ikkunoihin. En näihin ikkunoihin, en muihinkaan. Enkä laita, en, ennen kuin siltä tuntuu.

Näköalassa ei ole valittamista - aika harvalla on pihatammi ikkunan edessä - ja rakastan tuota valoa, joka ikkunoista tulee. Kun aloimme suunnitella taloa, yksi suurimmista toiveistani oli, että talo on mahdollisimman valoisa. Miksi sitten peittäisin valosta yhtään sädettä, jos ei ole pakko?

Mitä tulee niihin kieroon kasvaviin lapsiraukkoihin, niin sellaisia täällä ei kasva ja jos aikuiset lapsemme joskus ovat meitä jostain kiittäneet niin se ei muistaakseni koskenut sitä, että kotona oli verhot ikkunoissa.

Talossa on nyt pidetty lopputarkastus. Tätä ei kuitenkaan vielä ole Sievi-talon puolelta luovutettu meille, mutta se tehtäneen ensi tilassa. Pihla-ikkunoiden asentaja kävi viime viikolla ruuvaamassa ikkunaristikot kiinni, nekin on nyt kunnolla hoidettu. Ainoa asia, joka edelleen on kesken on se, että vesiränneistä vesi vuotaa yli ja vääriin paikkoihin. Tämän asian kuntoon saattaminen tuntuu kovin vaikealta.

Viime viikolla täällä kävi kaksi miestä, jotka sanoivat tulevansa katsomaan rännejä mutta jotka sitten paikan päällä ilmoittivat, ettei se kuulukaan heidän tehtäviinsä. Tai ainakin olin kuulevinani puhelimessa, että rännimiehiä on tulossa, mutta kello oli siinä vaiheessa kovin vähän vasta ja voi olla, että ymmärsin väärin. Korjaamatta ne rännit nyt kumminkin ovat.

Tässä ollaan kuulkaa kohta siinä pisteessä, että päästään ynnäämään projektin plussat ja miinukset. Ei ihan vielä, mutta melkein.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti