Teen meille uutta sängynpeittoa. Muutamien viime viikkojen aikana olen istunut kaikki illat kodinhoitohuoneen ompelupaikalla, leikannut ja ommellut.
Ajattelin uuden peiton tekemistä pitkän aikaa, mutta en tuntenut mitään intoa tarttua asiaan. Sitten päätin innostua ja etsin houkuttelevia tilkkutyöblogeja ja lainasin kirjastosta aihetta käsitteleviä kirjoja. Se auttoi. On paljon hauskempaa tehdä jotain innostuneena kuin pelkästään päättäväisenä.
Tähän mennessä yksittäiset palaset näyttävät vähän siltä ja tältä, mutta uskon, että kun peitto on valmis, kokonaisuus on hyvä. Ja vaikka ei olisi niin olen sitten kuitenkin tehnyt yhden peiton joten yhtä hyvin voin tehdä ja teenkin toisen, paremman. Haluaisin olla huippuhyvä tilkkutyöläinen.
Täällä Laitilassa ei enää ole kangaskauppaa. Lähin on Uudessakaupungissa. Omaan peittooni olen ostanut kankaat loimaalaisesta Kangas-Peikosta, jossa on tosi hyvät valikoimat ollakseen pienen maaseutukaupungin kangaskauppa. Loimaalle kannattaa muutenkin lähteä kangasostoksille, sillä vanhalla rautatieasemalla on Kangaskapinan myymälä ja keskustassa mukava sisustuskauppa Ribbon, jossa kannattaa aina pistäytyä jos sille suunnalle on asiaa.
On meillä Laitilassakin palveluja, mutta sitä kangaskauppaa nyt vain ei ole kun viimeisin yrittäjä sai tarpeekseen ja meni tehtaaseen töihin.
Peitto ei taida ehtiä vielä jouluksi. Ei haittaa.
Juuri äsken soitettiin huonekalukaupasta: ostimme uudet keittiön tuolit ja kun niitä ei alkanut kuulua, soitin aamulla perään. Tällä viikolla kuulemma saadaan.
Vai sotkeeko postilakko tuolien matkan? Jos rahti lakkaa kulkemasta, se tarkoittaa ihan varmasti myös niitä tuoleja. Sekään ei haittaa yhtään, sillä kaikki sympatiani ovat postin työntekijöiden puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti