Lähetin eilen Jukka-talon toimistolle viestin, että kuvat on katsottu ja nyt voisi tehdä tarjouksen.
Muutimme vielä yhden sisäoven paikkaa ja käänsimme keittiön saarekkeen toisin päin, ei muuta.
- Ja sitten todetaan, että huhhuh, ei meillä ole tähän varaa, sanoin minä.
- Niinpä. Otetaan kumminkin Oikotieltä joku vanha öljylämmitettävä, sanoi mies.
Kuka tietää, kaikki on vielä mahdollista. Sekin, että jätetään talot ostamatta ja rakentamatta ja lähdetään kiertämään maailmaa. Tai ostetaan vihdoinkin Hollannista se asuntolaiva jota yli 30 vuotta sitten siellä katselimme ja haaveilimme siinä asumisesta.
Uskallan väittää, että jokainen tavoittelee onnea, tieten tai tietämättään. Ei sitä tarvitse joka hetki ajatella, mutta kaikki toimet, joita elämän mittaan teemme, ovat pyrkimyksiä päästä jonnekin, jossa voisi olla onnellinen. Eikä se kuitenkaan ole muuta kuin mielentila. Rauha ihmisen sisällä. Tieto siitä, kuka on. Missään tapauksessa sillä ei ole mitään tekemistä talojen tai seinien tai terassien kanssa.
Niin että sikäli kaikki on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti