Maalla asumiseen liitetään sellaisia määreitä kuin yksinkertaisuus ja halvemmat kustannukset. Yksinkertainen pitääkin olla jos tosissaan kuvittelee, että maalla asuminen olisi jotenkin halvempaa kuin kaupungissa. Siihen ajatusloukkuun ei missään tapauksessa pidä langeta.
Esimerkiksi auto. Perheessä on oltava kaksi autoa. Kaupungissakin monissa perheissä on kaksi autoa, mutta ehkä enemmän helppouden ja näyttämisenkin takia kuin pakosta. Maalla ei vaan mistään tule mitään, jos autoa ei ole.
Meidän tuleva vakituinen kotimme on noin kymmenen kilometrin päässä Laitilan keskustasta. Jo kauppa-asioiden takia pitää olla auto, sillä kumpikaan meistä ei ole koskaan osoittanut siinä määrin reippautta, että olisi aihetta kuvitella meitä pyörän selkään kauppakassien kanssa. Autolla mennään.
Toinen juttu on minun työni, jonka tekeminen on täysin mahdotonta ilman autoa. Mies on toisinaan puhunut, että kun me muutamme tänne, voisimme luopua toisesta autosta, mutta siihen minä pistän ehdottoman ein. Minä en rupea riitelemään autovuoroista.
Kaksi autoa on siis oltava. Kuoppaisilla teillä hytkyttely ja ryskiminen ei tee autoille hyvää ja niinpä olen tässä viikon sisällä pulittanut jo lähes tuhat euroa autokorjaamolle. Omasta autostani esimerkiksi pamahti vetoakseli poikki.
Asumisen kustannuksista emme vielä tiedä lopullista totuutta. Sen kumminkin tiedän, että kaupunkiasuntomme yhtiövastike on 150 euroa ja asunnon sähkölasku pyöreästi satasen kuussa. Yhteensä siis 250 euroa ja siinä on kaikki. Kuka veikkaa, että pääsemme täällä maalla halvemmalla, vaikka kuinka viritämme aurinkokerääjiä ja lykimme puita uuniin?
Entä mahdollisuus omavaraisuuteen ruoan suhteen? Maata meillä kyllä on, olisipa vielä maanviljelijä. Minä ehkä elättelin jotain viljelyhaaveita vielä silloin, kun en ollut yrittänyt toteuttaa niitä käytännössä. Nyt tiedän kokemuksesta, että ne muutamat muodottomat ja kapiset porkkanat joita onnistun kasvattamaan, eivät paljon talouttamme kohenna ja että emännän paras ystävä on K-Market.
Niin että miksi sitten? Pitääkö sinne maalle ängetä jos noin kamalaa on?
Ei kun sitä minä vaan, että kun haaveilette maalaiselämästä, pitäkää järki kädessä. Ikävä se sitten on havahtua, kun paluuta ei enää ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti