Harmittaa, kun sekä talon sisällä että pihalla on tupakantumppeja. Yritin kerätä ne sisäpuolelta mahdollisimman tarkkaan pois, sillä en halua, että lattiavalun alle jää mitään muuta kuin soraa, joka on sinne tarkoituksella tuotu. Enkä muutenkaan tykkää yhtään, jos edes pihalle tumppaillaan minne sattuu.
Avanti on ollut iso apu tavaroiden siirtämisessä. Trukkipiikit hankittiin ihan tätä työmaata varten ja se oli kyllä kannattava investointi; olemme säästyneet ja säästymme paljolta kantamiselta.
Jätesäkkeihin sullottiin rikkinäisiä kevytpeitteitä, rakennusmuovia, villanpaloja ja sen semmoista. Kuvassa on vain osa säkeistä, suurin osa jäi talon sisälle odottamaan kuljetusta kaatopaikalle.
Osa villoista on päässyt pahasti kastumaan, mikä ei ole ihme. Nehän tuotiin tontille jo monta viikkoa sitten ja melkein joka päivä on satanut. Kokonaisia paaleja ekovillaa menee hukkaan, mikä sekin harmittaa ihan vietävästi, kun kuitenkin on kyse rahanarvoisesta tavarasta. Eihän se maksamaamme loppuhintaan vaikuta, mutta silti.
Kestävän kehityksen näkökulmasta rakennustyömaa on melko surullinen paikka. Muovia käytetään paljon peitteinä ja kääreinä ja materiaaleja menee hukkaan silloinkin, kun ne ovat kuivia ja käyttökelpoisia. Sopii vain toivoa, että muovi, puu ja metalli löytävät tiensä kierrätykseen ja uusiokäyttöön.
Muuten tuntui ihan mahtavalta istua talon sisällä ja ajatella, että tästä tulee meille oma koti. Jonkun toisen kodissa voisi hyväksyä ne lattian alle jäävät tupakantumpitkin, mutta ei omassa. Ja siitähän omakotiasumisessa pohjimmiltaan onkin kyse: halusta ja oikeudesta tehdä juuri niin kuin huvittaa, omalla tontilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti